Kenraaliharjoitus

Kisapäivän aamupaino + kisapäivän tankkaus = 70,1 kg
Paljonko voi siis jättää veden varaan? 

Kokeilin viikkoa ennen kisoja.

Aamupaino klo 10.00 - lauantaina tuo on aamu 😏 65,5 kg.

Aamupalat ja - ai niin, vohveli 💜 Normaalimäärät vettä yhteen asti, 

Yhdeltä parisen litraa vettä, paino 68,7, join tuon loppuun 👈😖

Huomioita: 

Vessahätä kasvaa eksponentiaalisesti juotuun veteen nähden. Punnitukseen on osuttava oikeaan aikaan.
Sitten kun se vatsa on täynnä niin se on täynnä 😵 Ensin ei satu yhtään, desin päästä sattuu. Viiden minuutin päästä ei satu eikä okseta yhtään.
Kylmä 😰

Lounastin jo puoli tuntia punnituksen jälkeen. Ei ollut kauheesti nälkä, söin ja join kupin kahviakin.
Kävin tunnin kävelylenkillä ja jotain puuhastelin.

Kello 16.00. Tadaa, paino 65,7 kg. Helppoa. Mutta.. pitääkseni jännitystä yllä muistatan itselleni ja muille isompien sarjaan yrittäjille: kilpailuissa tankkauksen ajoitus on huomattavasti hankalampaa, ja omalla kohdalla lähtöpainoon pitää saada vielä se puuttuva 1,4 kg..

Kevyttä. 

Mitä tänään syötäisiin

Naisen paino. Joissakin - ilmeisen harvoissa tapauksissa - sitä saa kysellä, ainakin silloin kun se on tavoitteen mukaisesti laskenut tai noussut. Itse olen huomannut, että kun paino on muutaman kerran ollut julkisesti netissä, niin siitä tulee arkipäiväistä. Ja jos joku ilmaisee kiinnostusta leuanvedossa kilpailemiseen, niin ensimmäiset kysymykset kunnon jälkeen on poikkeuksetta "paljon sä painat?" ja "miten vanha sä oot?" Saattaa kesken keskustelun paikalle tulleesta vaikuttaa tahdittomalta..

Tämä prokkis alkoi lauantaina aamupainosta 63,7. Kreatiinit ja normaalisuolat palasivat käyttöön saman tien. Illan tankkauksella sain painon jo sunnuntaiksi nousemaan hiukan. Ja sunnuntain huoletta syömisen jälkeen vaaka näytti maanantaina 63,5. Noinhan se toimii. Keho, ihan miten sattuu, epäloogisesti.

Miksi kaikki on niin saippuaa,
vaahtokarkit alkaa janottaan

Ei ole bulkkaus helppoa. Aamupalan kun tuplaa, niin lounas helposti unohtuu. Tänään opin katsomaan ruoka-ajan kellosta kehon kuuntelun sijaan.
Nyt on torstai, viides päivä menossa, aamupaino 64,4. Syön aivan tolkuttomasti, tai ainakin tänään söin. 14200 kJ, kaloreina se on 3400 kcal. Pysyäkseni saman kokoisena kuin nyt mun pitäisi syödä noin kymppitonni, eli 2400 kcal.
Kirjasin, kauhee homma, paljon isompi kuin painoa pudotettaessa 😆 Nyt sattui sellainen päivä taulukoitavaksi, että töissä oli surkeat eväät, eikä kotonakaan ollut mitään valmiiksi tehtyä ruokaa. Proteiinipatukoita/jauheita ei yleensä mene kolmea päivässä, ja ainakin toinen ruoka on normaalisti jotain muuta kuin äitien tekemää. Eikä tämän projektin ajalle enää synttäreitäkään osu. Eikä näillä keleillä terassillekaan tartte lähteä.. Ihan noin suuriin energiamääriin en pääse, enkä tähtääkään joka päivä.
Tänään se näytti kutakuinkin tältä. Mämmiä ei saanut Finelin ohjelmassa valittua sokerittomaksi. Ja mikäs ruokapäiväkirja sellainen olisi, josta ei vähän ohi söisi; pari palaa omenaa ja pari sipsiä.

(Edit: aamupaino seuraavana aamuna 65 kg)

Vertailun vuoksi yhden päivän sapuskat ajalta, jolloin pudotin painoa yksi päivä. Eikä tuollakaan määrällä tarvinnut kovin nälässä olla.

Liikuntaa tänään tavanomaiset 2 tuntia, tunti koiran kusetusta ja tunti metallin ja läskilihasseoksen nostelua. Leuanvedon osalta treenejä pitäisi keventää huonoon aikaan kasvavaan energiamäärään nähden, virtaa olisi 😊 Tänään kolmosia 15 kilolla, kakkosia 20 kilolla ja muutama räjähtävä veto 5 kilolla päälle. 

Treenin päälle palautusjuomaa. Ei ollut shakerissa sitä ristikkoa 😋

Kehonkuva 1

Mä en todellakaan kirjoittaisi laihdutus- tai edes lihotusblogia. Vai kirjoitanko..
Tässä on kyse vaan painosta. Ehdin kuitenkin ottaa projektin ensimmäisenä päivänä "ennen"-kuvia, ennen kuin ajattelin yhtään omaa napaani pidemmälle - miksi ihmeessä. Kumpi on tärkeämpää: se miltä näytät alasti vai se mihin sun kroppa pystyy. Koskaan en ole ollut niin tyytyväinen kuin nyt tai innostuneempi kehittymisestä. Se tyytyväisyys perustuu kaiketi enempi parempaan kehonhallitaan ja kasvavaan voimaan kuin peilikuvaan. Kivahan se on toki aamuisin peilin eteen mennä ja muutenkin käydä pullistelemassa, olisiko niin, että peilikuvakin näyttää hyvältä kun sieltä näkyy kroppa jonka toimintaan on tyytyväinen. Ja mitä olen naistenlehtiä lukenut, niin kuulemma lasten edessä ei saisi kauhistella läskejään, eivät ainakaan saa itselleen kelpaamattoman mallia kotoa :)

Mutta sitten. Sitten päätän ihan tahallani haastaa sen tyytyväisen olemuksen. Joko se on luottamusta siihen, että muutamassa viikossa palaan entistä ehompana, tai siihen, että horjumaton kehoitsetunto kestää sen, että lisääntyvää painoa on vaikeampi liikutella - ja sen, että ihmistenilmoilla käydään pari viikkoa verkkareissa - ja sen, että ilolla hankittu kaunis vatsa peittyy. Varmuudella tiedän sen, että liikunnanriemu ei muutamalla lisäkilolla kaikkoa.
Mutta silti miksi? Tässäkin on kyse itsensä haastamisesta, viihteestä ja kilpailuvietistä. Jostakin millä erotetaan tämä aika muista.

Kävin lenkillä, juoksu oli jo raskaampaa. Ei johtuen painosta, vaan muuttuneesta ruokavaliosta ja ylensyömisestä. Siinä sitten kelailin näitä juttuja ja kuuntelin Bryan Adamsia - ihan uudesta kulmasta.

To really love a woman 
To understand her you gotta know her deep inside
Hear every thought see every dream 
And give her wings when she wants to fly 

Siinä on teille naiset ajateltavaa.

Mikä juttu tää on?

Tästä se ajatus sitten lähti:
Myydään tarpeettomana kuvassa olevat elintarvikkeet eniten tarjoavalle. 
Kisoihin kaksi viikkoa. Eilen tein vielä painonvetoon sopivaa kauppalistaa. Tänään kevätasvaltilla annoin yllyttää itseni kääntämään painonvedon toiseen suuntaan 😳
Ihmiskokeena raskaaseen sarjaan.
No en mä noita oikeesti myy. Kahden viikon päästä tartten niitä enemmän kuin koskaan :P
Ei hitto. Alanko mä nyt pitään blogia.
#lisäpainoleuanveto

Parin päivän harkinnan jälkeen: alan.
Koska: viime kisoihin vedin painoa muutaman kilon alas, ja kivasti löytyi ohjeita googlesta. Mutta ylöspäin - kyllä on hiljaista. Niinpä jaan tässä yhtä kokemusta ja mielelläni otan vastaan vinkkejä ja kannustustakin :)

Kuukauden mittainen painokikkailuprojekti kehonpainon nostamisesta ja laskemisesta sieltä alas. Yllätyksekseni ja varsinkin muiden yllätykseksi päätin kisata lisäpainoleuanvedon SM-kisoissa yli 70 kg sarjassa.
 
Alkoi 22.4.17, kisat 6.5. Lupaan kertoa kuulumiset ainakin sen kuukauden, eli 22.5. asti, jolloin toivottavasti nähdään tämän kehoprojektin toinen onnistuminen.

Huom!! Kaikki tässä blogissa käsitellyt jutut perustuvat omaan kokemukseen (otannalla 1), netistä kaivettuun (useimmiten tarkastamattomaan) tietoon tai ihan vaan mutuun (tiedän, mutta en muista mistä tai miten tai miksi). Mikä toimii mulle ei ehkä toimi sulle ja toisin päin :)